Profeetallista palvelutyötä tekevät tietysti monet sellaisetkin, joilla ei ole varsinaista profeetan kutsua. Kuitenkin, koska profeetta on kävelevää profeetallisuutta eikä lopulta kykene olemaan kuin oma itsensä, hän usein päätyy tekemään jonkinlaista profeetallista palvelutyötä.

Mitä profeetallinen toiminta on käytännössä? Toisin sanoen, miten Jumalan kirkkaudesta lähtevä hengellinen todellisuus murtautuu esiin näkyvässä todellisuudessa? Eli mitä profeetat – ja profeetalliset ihmiset yleensä – tekevät?

Yleistä profeetallisesta palvelutyöstä

Profeetallista palvelutyötä voi olla suunnilleen mikä hyvänsä, mutta tyypillisiä esimerkkejä ovat esirukous, ylistys ja palvonta, profetointi, rohkaisu, lohdutus, hengellinen mentorointi, opetus, ihmisten kutsuminen suurempaan pyhyyteen, hengellinen sodankäynti sekä profetioiden ja henkien arviointi. Monet tietysti tekevät näitä puhtaasti armolahjojen (kuten profetointi ja henkien erottaminen) pohjalta, ja monia niistä (kuten esirukous ja hengellinen sodankäynti) voi hyvinkin tehdä myös ilman erityisiä armolahjoja.

On eräitä tehtäviä, jotka ovat selkeästi leimallisempia nimenomaan profeetan virassa toimivalle, sillä ne vaativat kokonaisvaltaisempaa otetta. Esimerkkejä ovat hengellisen ilmaston muokkaaminen laajemmassa kontekstissa, kuten seurakunnassa, kaupungissa tai kansakunnassa. Erityisesti tähän kuuluu kulttuuriin vahvasti sitoutuneiden henkivaltojen käsittely niin hengellisellä, henkilökohtaisella kuin organisatorisella (rakenteet, käytännöt) tasolla. Tyypillisiä profeettojen hampsaisiin jääviä kohteita ovat rahankäyttö, uskonnollisuus, väärä hengellisyys (erityisesti väärät profeetat) ja yleinen moraalittomuus. Edelleen profeetat ovat murtamassa tietä uusille tuulille, ja pistämässä aikansa eläneitä rakenteita päiviltä. Herraa lähellä he ymmärtävät Hänen sydämellään olevia asioita. Niinpä vaalivat ja voivat opettaa niitä toisillekin.

Ihmiset ovat aina etsineet hengellistä ohjausta omaan tilanteeseensa. Kristityillä ei ole oikeutta etsiä vastauksia näihin kysymyksiin muualta kuin Herralta. Seurakunnassa tämä on nimenomaan profeettojen tehtävä. Vaikka tätä voi tehdä myös muulta pohjalta, muilla seurakuntaviroilla yksinkertaisesti ei ole siihen samoja edellytyksiä.

Muita raamatullisia esimerkkejä profeetan tehtävistä on Jumalan mielipiteen tai hengellisen näkökulman esittäminen; tulevien tapahtumien tuominen julki – tai jopa niiden julistaminen oleviksi Herran sanalla – sekä toisaalta menneisyyden profeetallinen selittäminen; siunaaminen; erilaisiin tehtäviin kutsuminen, asettaminen ja voitelu; ihmisten luonteiden arviointi ja henkien erottelu; yksilöiden ja yhteisöjen ohjaus, vahvistaminen, rohkaisu, nuhtelu ja lohduttaminen; unien ja mysteerien tulkinta; Jumalan viestien toimittaminen yksilöille ja yhteisöille joko suoraan tai välittäjän kautta, sanallisesti tai muuten (esimerkiksi toiminnalla); rikkominen ja rakentaminen, maasta repiminen ja istuttaminen…

Vaikka profeetallisuus on kokonaisvaltaista, se on erityisen vahvasti sanallista – ja tämä koskee kaikkia uskovia. Sanallisuuteen liittyy kaksi perusteemaa: sana ja siihen yhdistyvä usko. Tämä voi tilanteesta riippuen tarkoittaa esimerkiksi uskossa vastaanottamista tai hengellisen auktoriteetin käyttöä.

Profeetallisessa kielenkäytössä tehdään usein ero kreikan sanojen logos ja reema välille. Molemmat merkitsevät sanaa. Logos tarkoittaa sanaa itseään, sen merkitystä. Sitä käytetään yleisesti opetettaessa. Sanat, joita käytämme muuttavat ajattelua (omaamme ja toisten) ja vaikuttavat suoraan hengelliseen todellisuuteen ympärillämme. Vahvoja logos –sanoja löytyy Raamatusta, ja sen lukemiseen ja pohdiskeluun kannattaakin käyttää aikaa. Reema taas tarkoittaa sanomista ja puheaktia. Vahvoja reema–sanoja ovat esimerkiksi siunaukset, kiroukset (mukaanlukien ärräpäät) ja profeetalliset asetukset. Sekä logos että reema ovat näkyvässä todellisuudessa ilmenevää Jumalan sanaa, vain eri tarkoituksia varten.

Mandaatti

Jokaisella palvelutyöllä on Jumalan antama mandaatti, eli vaikutusala tai määrä (kreik. metron 2. Kor 10:13, Room 12:3), jossa se toimii. Voidaan myös sanoa, että jokaisella uskovalla on mandaatti, eli asiat joihin hän voi luonnollisesti vaikuttaa. Erityisesti jokaisella ihmisellä on mandaatti oman elämänsä yli ja paimenilla oman seurakuntansa yli.

Oman mandaattinsa rajoja kannattaa kunnioittaa. Niiden ylittäminen on yleensä turhaa, mahdollisesti vahingollista tai jopa vaarallista. Profeetan virkaan perustuva mandaatti on eri kuin armolahjoille perustuva mandaatti. Armolahjoille perustuvan palvelutyön ei koskaan pidä yrittää toimia profeetan viran mandaatissa. Lisäksi eri profeetoille on annettu erilaiset mandaatit.

Omassa mandaatissaan jokaisen on helppo toimia Jumalan voimassa ja tuottaa Jumalan valtakunnan hedelmää. Sen ulkopuolella mahdollisuudet ovat rajatummat. Edes profeetat eivät voi automaattisesti panna lusikkaansa mihin tahansa soppaan. Esimerkiksi kansallisen tason profeetalla ei automaattisesti ole mandaattia toimia yksittäisessä seurakunnissa, saati sitten yksittäisen ihmisen elämässä.

Jokaisen Herran palvelijan toimintaa mandaatissaan määrittävät Herran hänelle antama tehtävä, ihmisten antama toimintavapaus ja hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa. Jumala kutsuu ihmisen työhönsä ja antaa tehtävän ja sen suorittamiseen tarvittavan auktoriteetin. Jonkun tehtävä voi olla auttaa yksittäisiä uskovia, toisen julistaa parannusta kansakunnille. Muista ihmisistä ja olosuhteista riippuu, kuinka vapaasti he voivat näitä tehtäviä suorittaa. Ihmisen omia mandaattiin vaikuttavia ominaisuuksia ovat esimerkiksi uskon määrä, nöyryys, suhde Herraan ja ihmisiin, luonne sekä ymmärrys.

Mandaattiin liittyy tyypillisesti niin tehtävänanto kuin sen rajauskin: Herra voi asettaa ihmisen profeetaksi esimerkiksi tietyssä seurakunnassa tai kaupungissa, tai antaa hänen sydämelleen erityisesti tietyntyyppisiä asioita, joihin hän keskittyy. Viime kädessä profeetta kuitenkin palvelee koko Kristuksen ruumista, eikä profeetta lakkaa olemasta profeetta lestinsä ulkopuolella. Hän ei ehkä ole aivan kotikentällään, mutta kaukana ummikosta ja hänellä on joka tapauksessa tiettyä universaalia auktoriteettia. Myös ihmiset voivat kutsua hänet toimimaan oman alueensa ulkopuolella. Usein Herra suorastaan ilahtuu sellaisesta. Hänhän on antanut profeetat lahjaksi koko Kristuksen ruumiille rakentaakseen sitä pyhyydessä, jotta koko Kristuksen morsian valmistuisi häihinsä.

Tärkeimpiä profeetan mandaattia rajaavia asioita ovat paimenten asettamat rajoitukset. Tässä suhteessa profeettaa voidaan ohjata kolmelta taholta – jotka tosin ovat usein sama henkilö. Ensinnäkin hän on oman seurakuntansa paimenuuden alaisuudessa. Toiseksi hän on palvelutyönsä johdon alaisuudessa. Kolmanneksi hän on sen ryhmän johdon palveluksessa, jota palvelee. Kukin heistä asettaa rajoja oman parhaan harkintansa mukaan sekä profeetan että muiden vastuullaan olevien parhaaksi.

Koska profeetoilla on yleistä vastuuta koko Kristuksen ruumiista, heillä on jonkin verran hengellistä auktoriteettia myös oman mandaattinsa ulkopuolella. Yleisesti ottaen heillä on auktoriteettia mandaateissa, jotka ovat heidän oman mandaattinsa sisällä. Esimerkiksi kansallisen tason profeetalla on huomattavan paljon auktoriteettia myös yksittäisissä kaupungeissa ja seurakunnissa – tosin niissä hänen mandaattiaan rajoittavat ihmisten asettamat rajat. Toisaalta hänen valtansa kansainvälisellä kentällä on rajoitetumpi, ja perustuu yleensä erityisiin tehtävänantoihin. Koska profeetan mandaatti on sidoksissa hänen näkyynsä, profeetat yleensä haluavatkin toimia vain sen määrittämällä alueella. Esimerkiksi kansallisen tason profeetta toimii mieluummin kansallisella tasolla kuin rajoittuu yksittäiseen kaupunkiin tai pyrkii kansainväliselle kentälle. Tietysti hänen mandaattinsa voi muuttua.

Mandaatti voi kasvaa kahdella tavalla. Herra Itse voi halutessaan antaa uusia tehtäviä – etenkin niille, jotka ovat olleet uskollisia nykyisissä. Voi tietysti olla, että Hän ei syystä tai toisesta halua kasvattaa mandaattia. Toisaalta laajakaan mandaatti tarkoita, että kyseinen henkilö olisi hengellisesti erityisen kypsä. Voimme myös itse kieltäytyä kutsuista uusiin tehtäviin. Toinen tapa on, että oman persoonamme tai toisten ihmisten asettamat rajat voivat väljentyä, mikä luonnollisesti kasvattaa mandaattia. Käytännössä tämä tuppaa olemaan suoraan verrannollista profeetan nöyryyteen ja valmiuteen oppia.

Koska profeetta on oma itsensä, hänen palvelutyönsä, sen mandaatti ja hänen persoonansa ovat erottamattomasti kietoutuneet yhteen. Tapa, jolla kukin profeetta toimii, on siis henkilökohtainen, jopa saman ihmisen kohdalla. Yksi voi auttaa tätä ymmärtämään elämäntilannettaan, antaa käytännön ohjeita siihen ja rukoilla sen puolesta. Toinen ei ehkä puutu mitenkään näihin asioihin, vaan saattaa vain tuoda hänelle profetian sanan jostain ihan muusta. Miten kukin toimii, riippuu pitkälti hänen persoonastaan ja asioista, joita hänen huolekseen on annettu – siis mandaatistaan.

Jokaisen Herran työhön kutsutun on hyvä tuntea mandaattinsa, eli keiden tai minkä pariin hänet on kutsuttu. Kysymystä voi lähestyä monella tavalla. Mitä Jumala on puhunut henkilökohtaisesti? Millaisia asioita olet käynyt läpi elämässäsi? Minne ja/tai keiden luo koet kutsua? Mitä tekemään? Mitkä ja millaiset asiat koskettavat sinua syvältä kerta toisensa jälkeen? Minkä puolesta, mitä tai miten rukoilet? Mitä toiset – kypsät – kristityt ja erityisesti johtajat ajattelevat asiasta? Millaisia lahjoja he näkevät? Kuinka paljon ja millaista tilaa he antavat toimia? Missä asioissa he näkevät sinulla olevan kasvunvaraa tai opittavaa?

• Tämä artikkeli on osa sarjaa nykyajan profeetoista (Sisällysluettelo).
• Edellinen: Profeetallinen kutsu parannukseen..
• Seuraavaksi: Profeetallinen auktoriteetti.