Profeetta johtajana

Aiemmin totesin, että profeetta on se kuuluisa ”Jumalasta seuraava”. Tämän perusteella voisi luulla, että profeettojen pitäisi siis olla johtajia. Ei ja kyllä, siinä järjestyksessä. Eikä missään tapauksessa yksin. Ensin kuitenkin kerron pienen (keksityn) tarinan ja vertaan profeettoja muihin seurakuntavirkoihin.

Ylitse virran

Olipa kerran, kauan sitten erämaassa retkellä joukko, siinä tusinan verran kulkijoita. He olivat eksyneet. Heitä uhkasi valtava metsäpalo. Onneksi joukossa oli profeetta, joka tuntui olevan koko koko ajan askeleen edellä tapahtumista. Unissakävelijän varmuudella hän oli luotsannut heidät monen vaaran ohi, tulen alta joen rantaan.

Profeetta tiesi, että tuli saavuttaisi heidät pian. Tunnin kuluttua kaikki elämä tällä rannalla palaisi karrelle. Ainoa mahdollisuus selvitä oli ylittää joki. Sen toisella puolella olisi turvassa. Mutta virta oli leveä, syvä ja vuolas. Vastaranta oli jyrkkä ja tiheän pajukon peittämä. Alajuoksulla erottui vesiputous. Hän tunsi joukkonsa ja ymmärsi, että tuskin kukaan selviäisi siitä elossa. Mutta joen ylitys olisi ainoa toivo.

Profeetta luotti Herraan täysin. Herra oli ohjannut ja opastanut tähän saakka. Herra varmasti tahtoi, että he pääsisivät joen yli turvallisesti. Inhimillisesti hän ei kyennyt ymmärtämään miten, mutta ajatteli, että Jumala varmaan tekisi jonkinlaisen ihmeen. Hän oli päättänyt tehdä kaikkensa saadakseen koko joukon joen yli, tai kuolla yrittäessä. Hän pitäisi itseään henkilökohtaisesti vastuussa jokaisesta, joka palaisi poroksi, koska jäi rannalle. Mutta myös jokaisesta, joka hukkuisi.

Niinpä profeetta ilmoitti, että he ylittäisivät joen, veti saappaat jalastaan ja kehotti muita tekemään samoin. Reaktiot jakautuivat kolmeen luokkaan. Muutama seurasi hänen esimerkkiään ja otti kengät jalastaan. Toiset olivat epäilevämpiä ja halusivat ensin nähdä mitä tapahtuisi. Ja suurin osa tuli välittömästi siihen tulokseen, että profeetta oli lopullisesti menettänyt järkensä.

Profeetta tekee kaikkensa suostutellakseen väen jokeen. Hän vetoaa, lahjoo, uhkailee, kiristää, maanittelee, käskee – ja samalla seuraa katseellaan kukkulan takana lähestyvää tulimerta. Muut huomauttavat, että tuuli puhaltaa tulen suuntaan, eikä se ole tulossa heitä kohtaan. Profetta tietää, että tuuli johtuu vain tulen kuumuudesta ja vetää sitä heitä kohti.

Lopulta hän tajuaa, että ihmiset kerta kaikkiaan eivät lähtisi mukaan ennen kuin olisi liian myöhäistä. Joen ylitys olisi joka tapauksessa hidasta ja raskasta. Tästä tulisi hänen elämänsä raskain päivä, suurin epäonnistuminen ja suurin nöyryytys. Mutta hän tekisi kaikkensa saadakseen joukkonsa jokeen.

Hänen ennakoimansa perinpohjainen nöyryytys tulikin, jopa pikemmin kuin hän osasi odottaa. Hänen hyvä ystävänsä, joka oli aina ennen uskonut häneen ja tukenut häntä, oli viime hetkellä hävinnyt jonnekin ja palasi nyt takaisin. Hän huusi: ”Hei! Täällä on silta!”

Mikä on tarinan opetus? Jokainen vähänkään luonnossa liikkunut tietää, että vesistöjä ylittäessä ensimmäiseksi tiedustellaan, mistä kannattaa yrittää. Paikka, jossa he olivat, oli osapuilleen pahin mahdollinen. Profeetan ymmärrys tilanteesta, opastus ja pyrkimykset olivat oikeita. Hänen tietonsa tilanteesta olivat paremmat kuin kenelläkään muulla. Mutta eivät riittävät. Ylityspaikan löytämiseen ei tarvittu kuin aavistus tervettä järkeä ja vastuun ottamista tilanteesta. Ja että asettuu vastustamaan johtajan auktoriteettia. Nöyryytys tuli siitä, että hän ymmärsi tehneensä kaikkensa tappaakseen koko porukan. Ja melkein onnistuneensa niiden osalta, jotka olivat uskoneet häneen eniten.

Siinäpä miettimistä itse kullekin.

Profeetta seurakuntavirkojen keskellä

Seurakuntavirkoja ei ole mielekästä panna hiearkiseen järjestykseen. Jokaisen virassa olijan tulee kunnioittaa toisia. Profeettojen osalta tämä merkitsee esimerkiksi seuraavaa:

Apostoli

Myös apostoli on ”Jumalasta seuraava”, mutta toisella tavalla. Siinä missä profeetta edustaa Herraa, apostoli on kutsuttu johtamaan operatiivisesti. He ovat siis tekijöitä, jotka tietävät mitä Jumalan valtakunnassa on tehtävä ja päättävät siitä. Apostoli, ei profeetta. Ilman apostoleja profeetoilla on myös taipumus jämähtää paikoilleen.

Toiseen suuntaan: Apostoli saattaa joskus olla niin keskittynyt toteuttamaan Herran tahtoa, että hän menettää kosketuksensa Herraan ja Hänen suunnitelmiinsa. Profeetan vastuulla on toimia ankkurina siihen suuntaan ja pitää apostoli kurssissa. Apostolin on siis syytä kuunnella profeettaa, kun on kysymys siitä, minnepäin ollaan menossa ja mistä nyt tuulee.

Evankelista

Profeettoilla ja evankelistoilla on samankaltainen kutsu: etsiä kadonneita, sitoa haavoittuneita ja tuoda eksyneitä takaisin. Ero on kohteessa. Profeetat ovat kiinnostuneita uskovista, evankelistat taas uskosta osattomista. Ilman evankelistan vaikutusta profeetoilla on taipumus käpertyä sisäänpäin, seurakuntaa kohti. Herra tahtoo todistaa itsestään myös voimaansa näyttämällä, ja ja uskon jättiläisinä profeetat ovat tuon voiman keskittymiä. Heidän on siis lähdettävä evankelistojen matkaan, jotta Jumalan tahto toteutuisi kunnolla.

Vastaavasti evankelistoilla on taipumus kääntää selkänsä seurakunnalle ja Herralle ja kiinnittää huomio hukkuviin sieluihin. Tämä voi johtaa siihen, että evankeliumi, jota he julistavat on ohutta, eikä tavoita ihmisiä. Profeetalle Jumalan henkilökohtainen kohtaaminen on itsestäänselvyys, ja pelkällä olemuksellaan hän tuo kohtaamisiin syvyyttä, joka niistä saattaa muuten puuttua.

Opettaja

Profeetat ovat Jumalan tuntemisen asiantuntijoita. Tämä ei tarkoita, että he olisivat oikean opin asiantuntijoita. Tai kayttäisivät edes tervettä järkeä. Profeetalla voi helposti olla ohut tai heikko teologia, jolloin heistä tulee äkkiä harhaopettajia. Tämä on ongelma, koska a) meidän toimintaamme vaikuttaa ensi sijassa ajattelumme, ja jos ajattelemme väärin tai meitä ohjataan ajattelemaan väärin, alamme elää Jumalan tahdon vastaisesti ja b) näitä profeettoja joko aletaan väärin perustein pitää väärinä profeettoina tai heistä tahattomasti tulee sellaisia, koska he eivät ymmärrä Jumalaa oikein.

Opettajien vastuulla on ohjata meitä ajattelemaan oikein Jumalasta ja elämään kuten Jeesus opetti. Profeettojen on syytä kuunnella tarkalla korvalla, koska se suoranaisesti tukee heidän omaa kutsumustaan.

Vastaavasti opettajien tulee ymmärtää, että heidän sanomansa on ikuista ja muuttumatonta, mutta ei aina relevanttia meneillään olevaan tilanteeseen. Myös tapa, jolla he esittävät sitä, tai esimerkiksi näkökulma saattaa palvella huonosti heidän päämääriään. Profeetta on tarkasti kuulolla sen suhteen, mikä on Jumalan mielen mukaista, ja kykenee usein haastamaan opettajan myös silloin, kun tämän opetus ei vastaa totuutta kunnolla.

Paimen

Paimenen tehtävä on toisaalta ruokkia laumaansa monipuolisesti, muun muassa kaikella sillä mikä on muiden virkojen vastuulla, mutta toisaalta suojella seurakuntalaisiaan heidän yksisilmäisyydeltään. Profeetta seurakunnan johdossa on resepti sisäänpäinkääntyneelle harhaoppiselle kultille.

Toisaalta, profeetat ovat hengellisyyden dynamoita, ja sopivasti annosteltuna he pitävät seurakunnan hereillä ja vireänä sekä tukevat sen kasvua niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

Profeetta johdossa

Kun Herra pesi opetuslastensa jalat, Hän teki itsestään kaikkien palvelijan. Jeesuksen läheisenä ystävänä profeetta viihtyy samassa roolissa. Mutta samasta syystä hän on korvaamattoman arvokas osana johtoryhmää.

Päätettäessä on tärkeää harkita asioita monelta kannalta, ettei esimerkiksi kahlattaisi päätä pahkaa varmaan tuhoon. Profeetta tuo Jumalan näkökulman. Edellä esitetyn valossa se eroaa selvästi kaikkien muiden seurakuntavirkojen näkökulmista. Jos profeetta on sitä mieltä, että jokin ei ole Jumalan mielen mukaista, sitä tuskin kannattaa jatkaa. Ja jos profeetta haluaa, että johonkin kiinnitetään huomiota, sitä tuskin kannattaa jättää sikseen.

Tietysti on myös tärkeää, että kyseessä on oikea profeetta. Samoin että profeetta, jota lähestytään, on oikea henkilö vastaamaan juuri siihen asiaan.  Profeetoille on annettu omat vastuunsa. Ja terveen järjenkin pitäisi sanoa, ettei esimerkiksi suuria kansainvälisiä linjauksia tehtäessä ei kannata lähestyä paikallisen tason profeettaa, joka on erikoistunut etsimään Jumalan sydäntä aivan erilaisissa asioissa. Mutta, jos profeetan on lähettänyt toimittamaan sanaa Herra, on herttaisen yhdentekevää kuka hän on.

Tämä asetelma tietysti asettaa profeetalle valtavat paineet. Ensinnäkin Herra asettaa hänelle paineita. Profeetta on vastuussa siitä, että esittää Tämän kannan, suunnitelmat ja näkemykset. Hänen on pysyttävä niin lähellä Herraa, että tuntee läheisesti Tämän sydämen kyseisen asian suhteen. Hänen on pysyteltävä uskollisena ja nöyränä ja sanottava vain se, mitä Herralta saa, ja ilmaistava selkeästi, mistä ei voida neuvotella. (Tosin sen selvittäminen itsessään voi vaatia neuvottelemista. Yllä esimerkiksi ei voitu neuvotella siitä, mennäänkö joen yli. Sen sijaan neuvotteluvaraa oli siitä, mistä mennään. Molemmat kysymykset tosin kuuluivat samaan keskusteluun. Jälkimmäistä vain ei huomattu kysyä.)

Toiseksi ihmiset asettavat hänelle paineita. Monet odottavat hänen olevan koko ajan täysin perillä Jumalan tahdosta ja ilmaisevan itseään täydellisesti. He voivat luulla, että profeetan sanat kuvaavat sitä, mitä tulee tapahtumaan, vaikka siihen vaikuttaa myös ihmisten toiminta. Ja he voivat – joskus syystä, joskus väärin perustein – epäillä profeettaa vääräksi profeetaksi.

Kolmanneksi profeetta asettaa itselleen paineita. Hänen on pyhitettävä itsensä kokosydämisesti Herralle, oltavaihmisten edessä vilpitön ja uskottava, vaikka saattaa samalla itsekin epäillä itseään tai olla epävarma monesta asiasta, joista häneltä tivataan selkeää kantaa.

Lyhyesti sanoen profeetta on ihminen, jolla on kaikki ihmisten heikkoudet. Tehtävänsä tasalla oleva ja siinä tai siihen kasvava profeetta voi kuitenkin olla korvaamattoman arvokas osa johtoryhmää missä tahansa Jumalan valtakunnan organisaatiossa. Hänen näkemyksensä, läheisyytensä Herran kanssa ja kutsumuksensa esirukoukseen vahvistavat mitä tahansa hengellistä tarkoitusta, jota ne saavat palvella. Ja jos hänet joskus asetetaan sellaisen johtoryhmän johtoon, hän varmasti jättää jälkensä koko organisaatioon.

Tämä artikkeli kuuluu sarjaan, joka käsittelee nykyajan profeettoja.

Seuraavaksi: Seurakuntavirat ja pappeus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

fourteen − 2 =