Profeetanbongausopas

On monta syytä, miksi profeetoille olisi syytä antaa tilaa toimia seurakunnissa, eli tunnustaa heidän virkansa. Ensinnäkin, heille on ilmiselvästi tarvetta niin seurakunnissa kuin yhteiskunnissakin. Toisaalta profeettoja itsejään auttaa, jos he suostuvat kutsuunsa, ymmärtävät sen merkityksen sekä siihen liittyvän vallan ja velvollisuudet.

Kuitenkin, voidakseen tunnustaa jonkun – edes itsensä – profeetaksi, hänet täytyy ensin tunnistaa profeetaksi.

Mistä siis voi päätellä, että joku on profeetta? Viime kädessä kysymykseen voi vastata vain Herra itse. Pyrittäessä arvioimaan, onko joku profeetta, on yksinkertaisinta pyytää jonkun jo kypsäksi profeetaksi tunnetun arviota. Tämä on melko – mutta ei pommin – varma merkki.

Tähän mennessä pitäisi kuitenkin jo olla selvää, että on eräitä profeetalle leimallisia piirteitä, jotka tosin eivät tee kenestäkään profeettaa. Ne ovat vain viitteitä. Viime kädessä ratkaisevaa on Herran tahto ja sana.

On tietysti pidettävä mielessä myös ero profeetan – tai tulevan profeetan – ja muuten vain profeetallisen ihmisen välillä. Seurakuntaviroista erityisesti apostolit ovat jo luonnostaan varsin profeetallisia. Monet ovat tietysti profeetallisia ilman kutsua mihinkään seurakuntavirkaan. Seuraava kuvaus sopii pitkälti myös moniin profeetallisiin ihmisiin ja ihmisiin jotka on kutsuttu ”vain” profeetalliseen palvelutyöhön. Mutta mitä useampia niistä kasautuu yhden ihmisen kohdalle, sitä luultavampaa kuitenkin on, että hänet on kutsuttu profeetaksi.

Joka tapauksessa on tärkeää pitää mielessä Herran sanat koskien vääriä profeettoja (Matt 7:15–23). Oikean profeetan merkki eivät ole ihmeet ja merkit, vaan Jumalan sanan mukainen totuus, pyhyys ja moraalinen puhtaus, mikä merkitsee Jumalan tahdon mukaista elämää niin hänen omalla kohdallaan kuin hänen viestissäänkin. Pyrkiessämme tunnistamaan profeettoja ei siis kannata antaa suurta painoarvoa hengen lahjoihin, vaan pikemminkin heidän koko muuhun luonteeseensa, elämäänsä ja tekoihinsa.

Korostan, että tämä esitys edustaa viime kädessä omaa käsitystäni, joka tietysti on hieman painottunut. Toisaalta en pahalla tahdollakaan voisi väittää sen olevan omaa keksintöäni, vaan se on saanut vaikutteita monesta suunnasta.

Profeetat eivät sovi laatikkoon

Profeetat ja sellaisiksi kutsutut ovat sanalla sanoen outoja tyyppejä, ja se näkyy. Siitä voi joskus olla vaikea saada otetta, mutta tyypillisesti profeetassa on jotain, joka erottaa hänet ympäristöstään. Kaikki sekopäät eivät kuitenkaan ole Jumalan hulluja, eivätkä kaikki profeetat vaikuta mitenkään pimahtaneilta.

Tällä kohden on tärkeää muistaa profeettojen kirjo. Raamatussa mainitaan muun muassa seuraavat Herran profeetat: Abraham, Mooses, Debora, Samuel, Daavid, Elia, Elisa, Jesaja, Jeremia, Joona, Hoosea, Aamos, Daniel, Hanna, Barnabas ja Agabus. Pikainenkin katsaus osoittaa kaikkien näiden olleen hyvin erilaisia, paitsi ihmisinä myös profeettoina. On siis syytä olettaa, että nykyajan profeettoja on vähintään yhtä moneen junaan – ja luultavammin junien määrä on lähempänä profeettojen määrää. Heidän kutsunsa tyyppi, laatu ja leveys ovat siis monenlaisia, ja ne voivat myös muuttua ajan mittaan, suuntaan tai toiseen.

Lisäksi on pidettävä mielessä yksittäisen profeetan kasvuvaihe. Voi esimerkiksi olla, että hänet on kutsuttu virkaan, mutta ei vielä asetettu, tai ei välttämättä edes ole tietoinen asiasta (eikä ehkä edes ymmärrä mitä sana tarkoittaa tai on vasta koulittavana). Hän on myös voinut sössiä jotain ja saada “sakkokierroksia” mennäkseen itseensä ja miettiäkseen mitä tuli tehtyä. Toisaalta käytännössä profeetta edes pystyy harjoittelemaan monia tehtäväänsä kuuluvia asioita vasta virassaan, joten myös “valmiiden” profeettojen kypsyysasteissa on väistämättä eroja – samoin kuin tavoissa, joilla he ovat enemmän tai vähemmän kypsiä. Edelleen profeetan kutsun koko voi vaihdella. Yksi voi olla kutsuttu toimimaan profeettana paikallisessa seurakunnassa, toinen Yhdistyneissä kansakunnissa – eikä tämäkään ole staattista.

Profeetat ovat hengellisiä

Profeettojen leimallisimpia piirteitä on, että he ovat ensisijaisesti innostuneita Jumalasta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että toisenlaisessa kutsussa elävät voivat olla innostuneempia esimerkiksi evankelioinnista tai oikeasta opista. Koska seurakuntaviroilla ei ole tärkeysjärjestystä, he kaikki ovat oikeassa.

Rukous on profeetalle luonteva ratkaisu miltei mihin tahansa ongelmaan. Se saattaa olla mitä tahansa pikaisesta kääntymisestä Herran puoleen, kun pitää etsiä pudonnutta neulaa lattialta (sekä tietysti asianmukainen kiitos sen löydyttyä), Hengessä ja taivaallisissa tapahtuvaan Jumalan kasvojen edessä viipymiseen. Heillä onkin usein kyky tuoda Herran läsnäolon voitelu ja tuntu tilanteeseen kuin tilanteeseen, joskus jopa vain kävelemällä ovesta sisään.

Profeetat ovat niin juurtuneita Pyhään Henkeen, että he saattavat tunnistaa intuitiivisesti, onko jokin Herrasta. Heillä on luonnollinen tuntuma hengelliseen todellisuuteen ja tyypillisesti henkien erottamisen lahja toimii tavalla tai toisella. Sen sijaan toisten kyvyttömyys näin ”itsestäänselvien” asioiden tunnistamiseen voi hämmentää heitä. Profeetat käyttävät luontevasti myös muita Pyhän Hengen lahjoja. Pelkkä lahjakkuus ei kuitenkaan merkitse mitään – niitä voi olla kenellä tahansa uskovalla jopa enemmän. Kuvaavampaa on niiden käyttö.

Profeetat pysyttelevät niin lähellä Herraa, ettei heidän välttämättä edes tarvitse etsiä Hänen kasvojaan. Jotenkin profeetta vain tietää, mitä Herra tahtoo. Samoin he saattavat käyttää esimerkiksi Hengen lahjoja tahattomasti tai jopa huomaamattaan – esimerkiksi saada tai antaa ilmoitusta keskellä arkista keskustelua, ja ihmetellä sitten itsekin mistä se oikein tuli. Koska Jumala usein ilmaisee itseään näyin ja vertauksin, (vertaus)kuvallinen ajattelutapa on profeetoille tavallista.

Profeetan luonne

Jumala aloittaa profeettansa valmistelun varhain. Kukaan ei voi elää täysin Herralle, ellei ole ensin kuollut itselle. Tämän saavuttaakseen Herra murskaa ihmisen. Vakavat vastoinkäymiset, epäonnistumiset ja pettymykset saattavat merkitä profeetallista tai apostolista kutsua. Tyypillisesti koulutettava profeetta syö tomua vuosia tai vuosikymmeniä, riippuen siitä miten kovapäinen hän on ja miten kovatasoiseen tehtävään häntä valmistellaan. Mooses vietti neljäkymmentä vuotta palkkapaimenena.

Profeetat kokevat kovia erityisesti seuraavilla alueilla:

  • Hän tulee torjutuiksi ja hylätyiksi. Näin hän oppii pysymään lujina ihmisten edessä ja tarvitsemaan hyväksyntää vain Herralta. Tästä seuraa toisaalta ymmärrystä omalle tarpeelle elää osana yhteisöä, toisaalta omalle tarpeelle olla riippumaton ihmisistä.

  • Hän tulee loukatuksi. Tämä opettaa kohtaamaan ihmisiä tavalla, joka ei satuta heitä. Näin hänen sanomansa menee paremmin perille.

  • Hän tulee murretuksi. Rikkinäisyys riistää häneltä luottamuksen itseensä sekä omiin sielullisiin ja ruumiillisiin mahdollisuuksiin. Se murtaa ylpeyden ja auttaa profeettaa tuomaan esiin Kristusta, ei itseään. Se on valmiutta ja halukkuutta tehdä vähäisintä tai suurinta itselle osoitettua työtä. Nöyryys ei olekaan vain ylpeyden puutetta, vaan vapautta kaikenlaisesta ajattelusta joka pyörii itsen ympärillä. Sitä ei rajoita usko omiin mahdollisuuksiin, vaan ainoastaan usko Jumalan voimaan.

Kovien kokemusten lisäksi profeetaksi kutsutuille on leimallista tietynlainen tapa vastata niihin. Hän taipuu, vaan ei taitu. ”Herra antaa, Herra ottaa, kiitetty olkoon Herran nimi.” Elämä jättää häneen jälkensä, mutta lopulta hän aina vastaa: ”Kiitos, Herra. Murra ja puhdista minua vielä enemmän, jotta voisin palvella Sinua paremmin.” Tämä on profeetan rakkautta Herraa kohtaan.

Tottumus epäonnistumiseen ja torjutuksi tulemiseen johtaa usein luuloon omasta arvottomuudesta tehdä mitään Herralle. Niinpä profeetat eivät useinkaan tyrkytä itseään, vaan jokseenkin automaattisesti asettavat itsensä viimeiselle sijalle. Jos pyydetään apua, he antavat ensin toisille tilaisuuden, ja tulevat esiin viimeisenä (tai vasta erikseen pyydettynä, ja silloinkin ehkä vastahakoisesti) – vaikka heidän sydämessään palaisi valtava into ja halu juuri siihen asiaan. Profeetta, joka nostelee omaa häntäänsä, ei ole vielä edes aloittanut.

Profeetta voi olla arka jopa oman kutsunsa suhteen. Hän voi pitää itseään – tahattoman ironisesti – liian arvottomana tai kyvyttömänä siihen, eikä välttämättä halua puhua tai edes tunnustaa sitä – välttämättä edes itselleen. Syy voi olla esimerkiksi pelko, että sellainen korottaisi häntä itseään, mitä hän vilpittömästi ja kokosydämisesti kavahtaa. Valitettavasti tämä on väärää nöyryyttä (sillä se keskittyy itseen) ja voi haitata hänen toimintaansa tehtävässä, johon Herra on hänet kutsunut.

Toisaalta, koska profeetta on koulittu viis välittämään siitä, mitä ihmiset hänestä ajattelevat tai mitä tulee vastaan, hänellä on taipumus painaa eteenpäin piittaamatta edes vastaan tulevista harmaista kivistä tai kallioista. Profeetalle Jeesus on tie, totuus, elämä ja olosuhteet – sellaiset pikkuseikat kuin ”mahdoton”, ”kompromissi”, ”hengenvaara” tai ”kuolema” eivät ole päteviä perusteluja. Mitä perusteellisempaa hänen koulutuksensa on ollut, sitä vahvempia nämä piirteet ovat.

Etenkin vähemmän koulituista kutsutuista – olivatpa virassa tai eivät – voi jäädä vaikutelma, että he paitsi kaatavat niskaan tulta ja tulikiveä, myös vaikuttavat itse suorastaan vainoharhaisilta. Ei myöskään ole tavatonta, että profeetalla on mielenterveyden ongelmia – tämäkin sopii koulutukseen vallan mainiosti. Heitä voidaan ihan aiheelliseksi syyttää kapinallisiksi tai vastarannankiiskeiksi tai ihan vain kehottaa jarruttamaan vähän. Viimemainittu on tietysti pyyntö, jonka voi kokemattomien kohdalla odottaa kaikuvan kuuroille korville, silloinkin kun se auttaisi heitä tekemään työnsä paremmin.

Profeetalla on siis koko joukko ominaisuuksia, jotka eivät miellytä kaikkia. Olipa hänen hommansa mikä tahansa, se ei välttämättä kiinnosta monia. Erityisesti ne, joiden hän voisi odottaa antavan eniten tukea, saattavat asettua vastahankaan. Tämäkin kuuluu koulutukseen. Seurakunnan suunnalta tuleva vastustus voi jopa saada profeetan itsensä epäilemään, onko hänen palonsa todella Herrasta.

Tehtävä käy monella tapaa kalliiksi. Mutta profeetalle sillä ei ole merkitystä. Kyseessä on kutsumus, joten se ei mene ohi eikä pala tulessakaan, tapahtui mitä tahansa. Kuin suuri rakkaus, jota etäisyys vahvistaa, se on halu, joka vain syvenee, kun se ei saa toteutua.

Profeetta ja seurakunta

Profeetaksi kutsutut kokevat kutsua palvella seurakuntaa. Usein Herra tosin järjestää heille mahdollisuuksia palvella, mutta he eivät välttämättä itse edes huomaa sitä. Ja koska heillä ei useinkaan ole kummoista käsitystä miten palvella, eikä seurakunnissa välttämättä ole luontevia rooleja näille ihmisille, he saattavat päätyä mitä merkillisimpiin tehtäviin apulaisvahtimestareista arkkipiispoiksi.

Profeetta tekee Jumalan lapsia, ei uraa. Hänen palvelutyönsä suuntautuu ensi sijassa uskoviin. Heidän suuhunsa sopivat loistavasti sanat ”kadonneen minä tahdon etsiä, eksyneen tuoda takaisin, haavoittuneen sitoa, heikkoa vahvistaa”. Tämä erottaakin heidät evankelistoista, sillä profeettojen ”kadonneet” ovat tyypillisesti uskovia, jotka ovat ajautuneet kauemmas Jumalasta. Siinä suhteessa profeetat muistuttavat enemmän paimenia. Koska profeetan tehtävän ydinalueeseen kuuluu Jumalan tuntemisen ja rukouksen lisäksi myös rohkaiseminen, kahden profeetan kohtaaminen voi paitsi alkaa vaikuttaa korkealentoiselta, myös saada miltei koomisia piirteitä heidän kilpaillessaan toinen toisensa rohkaisemisessa.

Eräs silmiinpistävä ero paimenen ja profeetan välillä on suhtautuminen ihmiseen. Kuten Herra, paimenet rakastavat vilpittömän lämpimästi ihmisiä. Tämä on heidän vahvuutensa, mutta myös heikkoutensa. Paimen haluaa ihmisten kasvavan ja seurakunnan yhteyden ja keskinäisen rakkauden lisääntyvän, ja ymmärtää, että näiden päämäärien vuoksi on joskus tehtävä kompromisseja. Kuten Herra, profeetat rakastavat tulisesti totuutta ja pyhyyttä. Heillä tuppaa olemaan niihin jokseenkin mustavalkoinen asenne. Tämä on heidän vahvuutensa, mutta myös heikkoutensa. Vääryys ja valhe ovat profeetalle punainen vaate, ja ihmisten rakastaminen merkitsee hänelle heidän vapauttamistaan totuuteen ja puhtauteen. Profeetan kovimpia läksyjä onkin oppia ilmaisemaan tämä niin, että sanoma myös otetaan vastaan.

Monet profeetat eivät viihdy seurakunnassa. Tähän on ainakin kolme syytä:

  1. Herra usein kouluttaa ja kasvattaa heitä erillään, jotta he eivät saisi vääriä vaikutteita.

  2. Heitä ei useinkaan haluta seurakuntiin. Heidän ehdottomuutensa ja suoraviivaisuutensa on monille – ja ylläolevan valossa nimenomaan monille epävarmoille paimenille – vähintään epämukavaa. Elämästä tulee hauskempaa, jos häirikkö onnistutaan leimaamaan vääräksi profeetaksi, savustamaan ulos tai muuten vaientamaan. Profeetan kannalta tämä on vain koulutusta. Seurakunta sen sijaan kärsii aidon tappion.

  3. He ovat hengellisiä lähteitä, eivätkä juuri tarvitse toisten tukea pysyäkseen Kristuksessa. Heidän roolinsa seurakunnassa on olla antamassa. Ellei heillä ole siihen mahdollisuutta, heidän motivaationsa edes ilmaantua paikalle voi olla vähäinen.

Toisaalta, jos haluaa löytää seurakunnasta jonkinlaisen profeetallisen kutsun saaneen henkilön, seuraavat paikat (tai niissä joskus olleet) ovat hyviä kandidaatteja:

  • Vastuussa esirukouksesta tai sielunhoidosta ainakin mukana niissä.

  • Johtamassa ylistystä tai mukana siinä. (Tosin usein lavalle päätyvät taitavammat muusikot.)

  • Miksauspöydän tai projektorin takana heijastamasta laulujen sanoja, tai mahdollisesti jakamasta ja keräämästä virsikirjoja. (Edellä mainitusta ja muista syistä, joiden pitäisi olla ilmeisiä.)

3 thoughts on “Profeetanbongausopas”

  1. Kiitos artikkelisarjastasi, oli ilo lukea ja saada uutta näkökulmaa asioihin. 👍😊

    1. Kiitos palautteesta, se rohkaisee jatkamaan :)Ja kun kerran pidit, niin jaa toki linkkiä eteenpäin. Onko muuten jokin aihe, jota toivoisit minun käsittelevän?

      1. Kunhan olen lukenut kaikki artikkelisi niin palaan asiaan jos nousee mieleen 👍 ja olen jakanutkin kirjoituksiasi. Se miten käsittelit harhaoppisen kohtaamista ja varoittamista, oli myös erittäin hyvää tekstiä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.